Kaivukausi alkoi tavanomaista aikaisemmin ja sen mukana uutiset isommuksista aikaistuivat. Lapiokaivajan tiedossa oleva suurin 29 gr ja konekaivajalla 23 gr. Voi toki olla, että varsinkin konekaivaja odottelee sitä sadan gramman hippua, jolla vasta lähdetään ulospäin revittelemään.
Piispanpysäkin jäsenvaltaus sai myönteisen lupapäätöksen 23.6.
Seuraa liiton nettisivuilta, milloin Piispanpysäkillä voi aloittaa. Kaivoslain muutos sai eduskunnassa myönteisen päätöksen. Kun tulee voimaan, voi sisällä olevaa hakemusta muuttaa uuden lain mukaiseksi. On kuitenkin huomattava, että jos Tukes on jo ehtinyt pyytää lausunnot, muutos ainakin hehtaarimäärän lisäämiseksi eli rajojen muuttamiseksi ja voimassaolon pidentäminen todennäköisesti aiheuttaa uuden lausuntokierroksen ja päätöksen viivästymisen. Käytännössä tämä tarkoittaa vuoden 2015 alussa haettuja lupia, jotka ovat huulella saada päätöksen ennen Tukesin kesälomia ja ovat ehtineet lähteä lausunnolle. Lausunnot pyydetään 1-2 kk ennen aiottua lupakäsittelyä. Juhannukseen mennessä viimeisin lupapäätös oli tehty 7.1.2015 jätettyyn hakemukseen.
Kaivosseminaarissa kiitosta kullankaivajien liitolle
Kittilässä kesäkuun toisella viikolla järjetyssä valtakunnallisessa kaivosseminaarissa LKL sai seminaarin järjestäjän Kaivosyrittäjät ry:ltä kiitokset ja tunnustukset hyvästä yhteistyökumppanuudesta ja aktiivisesta ja onnistuneesta toiminnasta kullankaivajien puolesta. Kiitos tuli varmasti aivan aidosti, mutta kovan kiven kaivosyritysten puolelta kyse on pienestä terveellisestä kateudestakin. LKL on saanut ennenkin heiltä kiitosta taitavasta julkisuuskampanjoinnista. Myös juuri läpisaadut kaivoslakimuutokset katsotaan olevan tulosta hyvästä julkisuus- ja suhdetoiminnasta.
Vuosittaisessa kaivosseminaarissa on ollut 160-220 osallistujaa kautta maan. Kaivosyrittäjien lisäksi siihen osallistuvat keskeisimmät kaivos- ja maakunnalliset viranomaiset.
Valtakunnallinen lupavirasto edelleen perusteilla
Maan hallituksen hallinnonuudistuskaavailuihin kuuluu edelleen valtakunnallisen lupaviraston perustaminen. Siihen liitettäisiin myös Tukes. Huolestuttavaa on, että sitä kaavaillaan ympäristöministeriön alaisuuteen. Nykyinen sijainti työ- ja elinkeinoministeriö alaisuudessa on ollut hyvä. Hyvänä puolena on, että se mahdollistaisi eri lupien yhdistämisen.
Kaivoslain toimivuuden tarkastelu syksyllä käsittelyyn
Vuoden vaihteessa pyydettiin avoimella pyynnöllä kommentteja kaivoslain toimivuudesta. LKL laati laajan esityksen muutoksiksi ja toimenpiteiksi. Se löytyy kokonaisuudessa liiton nettisivuilta. Kaivospiirien osalta esitettiin kaivospiirien lakkauttamisen perumista ja jos se ei ole poliittisesti mahdollista, siirtymäajan pidentämistä tai korvauksen maksaminen menetetystä omaisuudesta. Näyttää valitettavasti kuitenkin siltä, että esityksemme eivät ainakaan ensivaiheessa ole tuottamassa tulosta.
Liiton esitykseen sisältyi myös, että tehtäisiin ulkopuolisen ja riippumattoman tahon toimesta laajempi selvitys kaivoslain perusteluissa esitetystä väitteistä mm. kullankaivun taloudellisesta merkityksestä, vaikutuksista aluetalouteen, kullankaivun aiheuttamista ympäristövaikutuksista, kullankaivun todellisista vaikutusketjuista saamelaisten oikeutta harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan jne.
Vaikka tässä vaiheessa ei kaivospiirien suhteen saataisi päätöksiä, esitetty selvitys antaisi pohjaa mahdollisille myöhemmille muutoksille.Ja selvitys vaikutuksista saamelaiskulttuuriin uusia näkökulmia valitustehtailuun.
Saamelaiskäräjät esittää uutta byrokratiaelintä
Samanaikaisesti, kun on käynnistetty maan hallituksen toimesta laaja tarpeettoman byrokratian purku, esittää Saamelaiskäräjät toimivallaltaan hyvin laajan uuden itsenäisen ympäristöviranomaisen perustamista, jonka päätehtävä olisi kullanhuuhdontalupien käsittely. Se lisäisi oleellisesti huuhdontalupiin käsittelyaikaa. Ei mikään taho ole moisesta innostunut. Sen sijaan väljämuotoinen neuvotteluelin on hyvinkin todennäköinen.
Saamelaiskäräjien viime viikon kokouksessa oli esillä käräjien lakimiessihteerin esitys, jonka mukaan kullanhuuhdontaluvista annettavat lausunnot jaettaisiin kolmeen kategoriaan. Konekaivuluvista valitettaisiin aina, lapiokaivuluvista ei valitettaisi ja sitten olisi kolmas ryhmä, jolloin tehtäisiin harkintaa, valitetaanko vai ei. Jyrkimmille ei kelvannut tällainen lepsuilu, että harkintaa käytettäisiin. Äänestäen asia palautettiin uudelleen hallituksen käsiteltäväksi. Myös käräjien hallituksen jäsenet kannattivat palautusta. Käräjillä on kova sisäinen ja julkisuuspaine valitustehtailun johdosta ja näkevät, että jotakin tarttis tehrä.
Prospäkkärin syntymäpäiväonnittelut
Kuten viimeisestä numerosta saimme lukea, liiton jäsen on vedonnut kansalaisen tietosuojaan, jonka mukaan ilman lupaa ei saa Pröspäkkärissä julkaista syntymäpäiviä. Tietosuojeluvaltuutettu on vahvistanut, että näin on. Jos ao. henkilö ei anna erikseen lupaa, juhlapäivää ei ole saa julkaista. Jos haluaa, on siitä erikseen sovittava päätoimittajan kanssa.
Tietosuojavaltuutetun kanta ei ole yllätys. Moni ei halua kaikella kansalle julistettavan yksityisasioitaan. Kun on antanaut syntymäpäivänsä liitolle, se aei tarkoita, että se voidaan lehteen printata. Suomen Kuvalehdessä oli viime aikoihin saakka tungosta, kun juhlijoita oikein valokuvan ja ennen kaikkea tittelin kanssa halusi julkistaa arvoisasta olemassaolostaan pyöreiden vuosien syntymäpäivinään. Yksi sivu ei oikein tahtonut riittää julkisuuskipeille. Nyt on enää kymmenkunta. Käytäntö Suomen Kuvalehdessä oli aikansa elänyt. Niin myös Prospäkkärissä.
Mielenkiintoista on, että miten käy Facebookin syntymäpäiväjulkistamiselle. Kun on kirjautunut Facebookin käyttäjäksi, on kysytty henkilötiedot, myös syntymäaika. Sehän ei ole merkinnyt sitä, että haluaa se julkistettavan. Jälkeen päin tiedon poistaminen on hyvin vaikeaa. Mitä sanoo tietosuojavaltuutettu näistä syntymäpäiväjulkistuksista?
