KULLANKAIVAJAT JA RIVISAAMELAISET EIVÄT OLE VASTAKKAIN

 Saamelaiskäräjien valitustehtailu, jossa ei ole pyrittykään osoittamaan kullankaivusta aiheutuvia haittoja poronhoidolle ja saamelaiskulttuurille, vaan on käytetty kullankaivajista riippumattomia hallinnollisia perusteita, on luonnollisesti katkeroittaneet kullankaivajat.

Kullankaivajien keskuudessa on herännyt huoli, että kohdistuuko katkeruus yksittäisiin rivisaamelaisiin ja poromiehiin. Huoli on aiheellinen. Näin ei saa tapahtua. Valituksista nostettu mediajulkisuus kohdistuu Saamelaiskäräjien johtoon, joka on valitusten takana. Rivisaamelaisten kanssa käydyt lukuisat keskustelut osoittavat, että käräjien menettelyyn ollaan laajasti tyytymättömiä saamelaisten itsensä taholta. Kullankaivajat, saamelaiset ja muut poromiehet haluavat olla väärtejä ja yhteistyökumppaneita eikä keinotekoisesti pystytettyjen barrikadien eri puolilla.

Valitustehtailulla on ehkäpä ajateltu saavutettavan käräjien johdon profiilin nostoa ja osoitettavan olevan periaatteellisia ”kovia jätkiä”. Saamelaiskäräjävaalitkin ovat tulossa. Onkohan tässä laskettu aivan oikein. Näyttää siltä, että päinvastoin on vain aiheutettu tyytymättömyyttä rivisaamelaisten keskuudessa.

MEDIA KULLANKAIVAJIEN PUOLELLA

Media on ottanut ihmettelevän, jopa jyrkästi arvostelevan kannan Saamelaiskäräjien valitustehtailuun. Lapin Kansa on ryhdikkäästi ottanut menneinä vuosina kantaa. Uusin on pääkirjoitus 21.7.2015 otsikolla ”Kultaväki pois löysästä hirrestä”. Pääkirjoituksessa kerrataan, miten Saamelaiskäräjät on jatkanut valittamista KHO:n kullankaivajia tukevan ennakkopäätöksen jälkeenkin. Pääkirjoitus päättyy napakasti ”Kaivoslain laatijan eli eduskunnan on aika viheltää peli poikki. Jos muu ei auta, sen on harkittava vakavasti kyseisen valitusoikeuden poistamista saamelaiskäräjiltä.”

Me kullankaivajat emme ole yksin arvostellessaan käräjien toimintaa. Meillä on laaja tuki. Kullankaivajat ovat olleet tiukkoja kielenkäytössään, mutta Lapin valtalehti meni vielä paljon pitemmälle kuin kullankaivajat. Tulee mieleen itsekritiikki, että ollaankohan me oltu liiankin lepsuja, kun arvostettu lehti käyttää paljon jyrkempää kieltä kuin me kullankaivajat. Mutta "mehän ollaan herrasmiehiä" niin kuin legendaarinen Heikki Kokko aikoinaan totesi kiistatilanteissa.

UUDEN VALITUSKIERROKSEN KÄSITTELY KÄYNNISTYNYT

Kuten muistamme, Saamelaiskäräjien valitustehtailu alkoi vuonna 2011, kun uusi kaivoslaki antoi käräjille valitusmahdollisuuden keinotekoisin, ilman todellisuuspohjaa olevien perustein. Tukesin tekemä päätös meni hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta palasi Tukesille. Se teki viime toukokuussa hakijalle taas myönteisen päätöksen ottaen huomioon oikeusistuinten kannan. Käräjät taas valitti hallinto-oikeuteen. Tällä viikolla on tehty hallinto-oikeudelle Lapin Kullankaivajain Liiton avustuksella laaja vastine.

Toinen kierros on siis konkreettisesti käynnistynyt  Ei ole ihme, että laajasti niin saamelaisten kuin suuren yleisönkin keskuudessa ihmetellään ja jopa tuomitaan menettely. Tämä käräjien tapa toimia tekee pilkkaa koko lainsäädäntö- ja lupakäytännöstä.

Nyt odotukset keskittyvät siihen, miten Pohjois-Suomen hallito-oikeus suhtautuu Lapin Kullankaivajien liiton sille tekemään pyyntöön kiirehtiä tekemään ennakkoluontoisen päätöksen toisen valituskierroksen hakemuksista. Sen perusteella Tukes voi jatkaa hakemusten käsittelyä ja luparuuhka alkaa purkautua.

Mutta palataan siihen perusasiaan, että vaikka Saamelaiskäräjät edustaa 49 äänestysprosentin laajuudella vaaliluettelossa olevia saamelaisia, ei käräjien vastuutonta toimintaa saa panna rivisaamelaisen niskaan. Kullankaivajat kaikesta huolimatta tukevat saamelaisten oikeuttaa harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kunnioittavat luontaiselinkeinojen harjoittajia. Ovathan kullankaivajat itsekin luontaiselinkeinon harjoittajia ja harrastajia.

Kunnioitamme valitusoikeutta, mutta on kohtuullista edellyttää, että valituksissa käytetään todellisia perusteita eikä hallintokikkailua.

Kullankaivajilla on aina ollut hyvä yhteistyön Lisman, Njurgalahden ja Kutturan saamelaiskylien poromiesten kanssa. Yhteisymmärrys Vuotson kylän kanssa on erinomaisesti kehittynyt viime aikoina, kiitos paljolti Tankavaaran kultakylän uusien kullankaivajaomistajien. Yhteisymmärryksen vahvistuminen ei saa olla kullankaivajista kiinni. Alustavasti on sovittu, että pidetään palavaeri kullankaivajien liiton, Tukesin ja Saamelaiskäräjien kesken. Toivottavasti tästä käynnistyy uusi järkevän yhteistyön kausi.

KUNNIAPUHEENJOHTAJA JAAKKO KANGASNIEMI POISTUI KESKUUDESTAMME

Viime viikolla saavutti suruviesti, että liiton kunniapuheenjohtaja Jaakko Kangasniemi on poistunut taivaallisille kultamaille. Jaakko toimi Lapin Kullankaivajain liiton puheenjohtajana viistoista vuotta. Se oli kovien oikeustaisteluiden aikaa ja Jaakko oli tarmokas kullankaivajien etujen ajaja. Silloin ankarimmat taistelut käytiin Metsähallinnon kanssa. Lähes kaikki oikeustaistelut voittivat kullankaivajat. Kaivoin vuosikymmenet Ruihtun varrella "melkein-naapureina" Lemmenjoen mittapuulla. Kepeät mullat Jaakolle ja surunvalittelut omaisille.